Kategoria: Hyvinvointi

Julkaistu

Armollisuuden ja itsensä kuuntelun vuosi

Meidän on hyvin helppoa unohtaa armollisuus itseä kohtaan. Miksi näin on? Arjessa ja töissä ajaudumme helposti suorittamisen karuselliin. Toki suorittaminen on edellytys, että saamme jotain aikaan, mutta kokonaisuuden tulee olla hallinnassa, jotta sekä arki että työelämä täydentävät toisiaan ja henkilö jaksaa myös olla vireä työpäivän jälkeen arjessaan. Jos työpäivän jälkeen virta ja veto ovat tyystin lopussa on hyvä havahtua tuohon olotilaan. Pysähtyä kuuntelemaan itseä ja tuota olotilaa sekä sallia itselle hetki armollisuudelle itseä kohtaan. Ihan joka päivä ei tarvitse olla 100 % suoritus työssä ja arjessa. Pysähdy kuuntelemaan ja havainnoimaan omia voimavarojasi.

Taustalla olevaan suorittamisen karuselliin liittyen on viime aikoina nostettu esille myös työpäivänaikainen palautuminen. Tämän vuoksi poimin tämän blogin oheen vinkkeinä pari tuoretta teosta kyseiseen teemaan liittyen.

Anniina Virtanen julkaisi syksyllä 2024 teoksen Tunne työminäsi. Näin löydät yksilöllisiä tapoja jaksaa ja kukoistaa. Teoksessa pureudutaan työhyvinvoinnin yksilöllisyyteen. Mikä toimii toisella ei välttämättä toimi itsellä. Lisätietoa teoksesta löytyy Tuuma-kustannuksen sivuilta. Tämä teos on omalla alkuvuoden 2025 lukulistalla ensimmäisenä.

Odotan mielenkiinnolla Mona Moisalan uutta kirjaa Tyhmä työelämä – kuinka pelastaa ajatustyöläisen aivot (Otava, 2025), joka julkaistaan 1.1.2025. Sen aion ottaa omalle lukulistalle. Lisätietoa teoksesta löytyy Otavan sivuilta. Moisalan mukaan muun muassa ” Aivot eivät kykene keskittymään täyttä kahdeksan tunnin työpäivää ja sen jälkeen vaihtamaan vapaalle. Suorituskyky aaltoilee pitkin päivää, jolloin palautumishetkiä tarvitaan myös työpäivän lomaan.”

Pysähdy joskus aika ajoin hetkeksi seuraavien havaintojen äärelle:

  1. Olen tässä ja nyt. Olen tässä hetkessä läsnä.
  2. Pysähdyn ja hengitän ennen kuin teen tietoisen valinnan suuntaa tai toiseen. (Pois automaattiohjauksesta)
  3. Pysähdyn aistieni tuomien signaalien äärelle.
  4. Hyväksyn, että nyt on näin.
  5. Pysähdyn ajatuksieni äärelle. Mietinkö tai analysoinko liikaa?
  6. Muistan itsemyötätunnon ja ystävällisyyden itseä kohtaan.

    Toivotan sinulle hyvää uutta vuotta 2025! Ole lempeä itsellesi.

Sari Summanen (MuM taidehallinto, AmO, artenomi AMK, mindfulness-ohjaaja, muistijooga ohjaaja, Mielenterveyden ensiapu®1 – Mielenterveys elämäntaitona ohjaaja) työskentelee suunnittelijaopettajana Kuopion kansalaisopistossa. Opiskeli LAB-ammattikorkeakoulun aivoterveyden edistämisen erikoistumisopinnoissa 2022–2023. Hän on kiinnostunut aivoterveydestä, hyvinvoinnista, kulttuurista ja kehittämisestä.

Julkaistu

Uni suojaa ikäpotentiaalia (16.10.2024)

Blogiteksti on kirjoitettu alun perin kansallisen aivoterveysohjelman ajankohtaisiin teemoihin blogitekstinä ja julkaistu siellä 16.10.2024. Ohessa linkki alkuperäiseen blogitekstiin. Blogitekstin kirjoittajat ovat:
Kaisa Hartikainen, neurologian erikoislääkäri, dosentti, johtava asiantuntija, Kansallinen aivoterveysohjelma
Sirkkaliisa Heimonen, psykologian tohtori, sairaanhoitaja, varatoiminnanjohtaja, Ikäinstituutti
Teemu Paajanen, psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi, johtava psykologi, Työterveyslaitos

Ikääntyvät ovat yhä suurempi väestön osa. Onnistunut vanheneminen tarjoaa monia mahdollisuuksia sekä yksilöille, heidän läheisilleen, että yhteiskunnalle. Ikääntyvien tiedot ja taidot sekä niihin linkittyvät inhimilliset ja yhteiskunnalliset voimavarat tiivistyvät uuteen termiin, ikäpotentiaaliin. Ikäpotentiaali kytkeytyy vahvasti ikääntyvien aivoterveyteen, jota uni, aivoterveyden keskeinen peruspilari, suojaa.

Ikäpotentiaalia voidaan tehdä näkyväksi kuulemalla ja arvostamalla ikääntyvien elämänkokemusta, tunnistamalla ja ottamalla käyttöön heidän osaamispääomansa sekä tarkastelemalla esimerkiksi sitä, miten he ovat selviytyneet haastavista elämäntilanteista. Mahdollisista sairauksista huolimatta, jokaisella ikääntyvällä on ikäpotentiaalia. Ikäpotentiaalia voidaan kuitenkin vahvistaa aivojen hyvinvointia ja terveyttä vaalimalla.

Aivosairauksien ehkäisy tukee väestön tervettä vanhenemista ja aivosairauksien hyvä hoito sairastuneiden toimintakykyä ja heidän läheistensä hyvinvointia. Aivoterveyttä suojaavien tekijöiden, kuten hyvän unen, huomiointi puolestaan tukee jokaisen ikääntyvän aivoterveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä.

Unen merkitys aivoterveydelle korostuu ikääntyessä. Unen aikana aivot puhdistuvat kuona-aineista ja väärin laskostuneista proteiineista, joiden kertyminen on yhteydessä muistisairauksiin. Lisäksi uni mahdollistaa kehon ja mielen palautumisen. Uni tukee tiedonkäsittelytoimintoja, kuten muistitoimintoja, ja emotionaalista hyvinvointia. Unen aikana aivojen muistijäljet vahvistuvat, jolloin päivän tapahtumat ja opitut asiat tallentuvat pitkäkestoisempiin muisteihin. Toisaalta unien näkeminen mahdollistaa tunnepitoisten asioiden ja tapahtumien käsittelyn, mikä voi auttaa tunteiden säätelyssä.

Hyvä uni tarkoittaa riittävän pitkää ja laadukasta unta. Ikääntyminen itsessään vaikuttaa uneen ja myös ikääntymisen myötä yleistyvät vaivat ja sairaudet voivat häiritä unta. Lisäksi unihäiriöt, kuten uniapnea, yleistyvät. Silloin, kun omat keinot unen tukemiseen eivät riitä on syytä hakeutua lääkäriin. On tärkeää selvittää, onko unen haasteiden taustalla unihäiriötä, tai jotain muuta sairautta, jonka hyvä hoito voisi tukea unta.

Ennen lääkäriin hakeutumista kannattaa kuitenkin pyrkiä parantamaan unihygieniaa, eli miettimään, mitä itse voi tehdä unen hyväksi. Tällaisia keinoja ovat mm. säännöllinen uni- ja päivärytmi, päiväaikaisesta sopivasta aktiivisuudesta ja palautumisesta huolehtiminen, vuorokauden aikaan ja vireystilaan sopiva valaistus, alkoholin ja kahvin välttäminen illalla, sekä unta tukeva, hiljainen, viileä ja pimeä nukkumisympäristö.

Jokainen ikääntyvä ansaitsee mahdollisuuden hyvään uneen riippumatta aivoterveyden tilasta, toimintakyvystä tai asumisympäristöstä.  Uneen panostaminen tukee ikääntyvän aivoterveyttä, mielen hyvinvointia, voimavaroja ja toimintakykyä. Unella ja sen turvaamalla ikäpotentiaalilla on merkitystä myös yhteiskunnallisena voimavarana.

Julkaistu

Uni on yksilön aivojen hyvinvoinnin ja yhteiskunnan aivopääoman peruspilari (11.3.2024)

Blogiteksti on kirjoitettu alun perin kansallisen aivoterveysohjelman ajankohtaisiin blogitekstiksi ja julkaistu siellä 11.3.2024. Ohessa linkki alkuperäiseen blogitekstiin. Blogitekstin kirjoittaja on Kaisa Hartikainen

Uni on aktiivinen tila, johon liittyy useita aivojen ja mielen huoltotoimintoja. Määrältään ja laadultaan riittävä uni turvaa hyvän päiväaikaisen vireystilan, tiedonkäsittelyn ja tunnesäätelyn. Riittämätön uni voi puolestaan altistaa sekä tapaturmille että aivosairauksille. Alentunut vireystila yhdistyneenä heikompaan tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen altistaa vaaratilanteille erityisesti liikenteessä. Toisaalta laadultaan tai määrältään heikko uni voi altistaa aivosairauksille, kun unenaikaiset huoltotoiminnot jäävät puutteellisiksi. Edelleen univajeeseen liittyvät aivojen toiminnanohjaustoimintojen haasteet eivät anna hyviä edellytyksiä terveysvalinnoille ja -teoille, kun itsesäätely on heikompaa. Tällöin kyky tehdä onnistuneita elintapamuutoksia sekä hillitä epäterveellisiä valintoja ja tekoja on myös heikentynyt.

Unella on aivojen puhdistumisen ja palautumisen lisäksi keskeisiä rooleja aivojen tiedonkäsittelyn ja tunnetoimintojen näkökulmasta. Unen aikana muistijäljet vahvistuvat. Myös päivän töissä kuormittuneet toiminnanohjaustoiminnot palautuvat unen aikana. Riittävä uni tukee hyvää tunnesäätelyä, kun taas univaje heikentää tunteiden ja mielialan säätelyä. Jopa yhden yön unettomuus lisää ärtyneisyyttä ja ahdistuneisuutta. Univaje heikentää myös tiedonkäsittelytoimintoja, tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta.

Unen laatu on tärkeämmässä roolissa kuin pituus, sillä rikkonainen uni heikentää tiedonkäsittelyä enemmän kuin lyhyt mutta laadukas uni. Unen tarve vaihtelee kuitenkin yksilöllisesti. Aivoterveyden näkökulmasta keskimäärin 7–8 tunnin uni kytkeytyy väestötasolla voimakkaimmin aivoterveyteen. Väestötasolla tätä pidempi uni voi liittyä joko heikkoon unen laatuun tai sairauksiin ja tiloihin, joihin liittyy lisääntynyttä unen tarvetta.

Laadukas, yhtenäinen ja määrältään riittävä uni suojaa aivojen biologisia ja psykologisia prosesseja, kuten aivojen rakennetta, kemiallista ympäristöä sekä tunne- ja tiedonkäsittelytoimintoja. Yksilön vastuulla on edistää unta unihygienian keinoin. Näitä keinoja ovat päiväaikaisesta palautumisesta huolehtiminen, rauhoittavat iltarutiinit, säännöllinen unirytmi, liiallisten ja myöhään nautittujen kofeiinipitoisten juomien välttäminen sekä älylaitteiden vieminen pois makuuhuoneesta. Jos hyvästä unihygieniasta huolimatta edelleen kärsii sellaisista unen ongelmista, jotka eivät rajaudu lyhytkestoiseen kuormittavaan elämäntilanteeseen, on syytä selvittää, voisiko taustalla olla jokin unihäiriö, esimerkiksi uniapnea. Unihäiriön hyvä hoito on keskeisessä roolissa aivoterveyden ja tiedonkäsittelytoimintojen suojaamisessa. Unihäiriön tehokas hoito tukee edelleen myös voimavaroja ja toiminnanohjausta, mikä puolestaan luo paremmat mahdollisuudet painonhallinnalle ja laajemminkin eri terveysvalinnoille.

Vastuu hyvästä unesta ei kuitenkaan rajaudu yksilöihin. Unelle ja palautumiselle otollisten ympäristöjen ja toimintakulttuurin edistäminen on yhteisöjen vastuulla.

Hyvä uni rakentaa koko yhteiskunnan tärkeintä pääomaa, aivoterveyttä ja aivojen hyvinvointia. Tämän pääoman rakentaminen edellyttää aivan uudenlaista unen arvotusta ja laajempaa näkemystä unesta yhteiskunnallisena voimavarana.

Lisätietoa blogitekstin kirjoittajasta: Kaisa Hartikainen on neurologian erikoislääkäri & professori, jolla on laaja asiantuntemus tiedonkäsittelyn, tunteiden ja käyttäytymisen taustalla olevista aivotoiminnoista ja niiden häiriöistä. Lisäksi hänellä on erityisosaamista käyttäytymisneurologiasta, neurologian osa-alueesta, jolla on vahvat juuret Yhdysvalloissa. Kaisa on toiminut useita vuosia eri yhdysvaltalaisissa yliopistoissa ja sairaaloissa mm. Kalifornian Yliopistossa, San Franciscossa ja Berkeleyssä perehtyen käyttäytymisneurologiaan.

Suomessa hän on toiminut neurologina ja akatemiatutkijana ja perustanut Suomen ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan käyttäytymisneurologian tutkimusyksikön. Kaisa on opettanut neurologiaa ja aivojen toimintaa sekä Yhdysvalloissa että Suomessa ja saanut kiitosta opetustaidoistaan mm. Tampereen lääketieteen kandidaattiseuran valitsemana vuoden luennoitsijana. (Lähde: https://professio.fi/people/kaisa-hartikainen/, viitattu 2.11.2024)

Palvelun tarjoaa WordPress