Uni suojaa ikäpotentiaalia (16.10.2024)

Blogiteksti on kirjoitettu alun perin kansallisen aivoterveysohjelman ajankohtaisiin teemoihin blogitekstinä ja julkaistu siellä 16.10.2024. Ohessa linkki alkuperäiseen blogitekstiin. Blogitekstin kirjoittajat ovat:
Kaisa Hartikainen, neurologian erikoislääkäri, dosentti, johtava asiantuntija, Kansallinen aivoterveysohjelma
Sirkkaliisa Heimonen, psykologian tohtori, sairaanhoitaja, varatoiminnanjohtaja, Ikäinstituutti
Teemu Paajanen, psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi, johtava psykologi, Työterveyslaitos

Ikääntyvät ovat yhä suurempi väestön osa. Onnistunut vanheneminen tarjoaa monia mahdollisuuksia sekä yksilöille, heidän läheisilleen, että yhteiskunnalle. Ikääntyvien tiedot ja taidot sekä niihin linkittyvät inhimilliset ja yhteiskunnalliset voimavarat tiivistyvät uuteen termiin, ikäpotentiaaliin. Ikäpotentiaali kytkeytyy vahvasti ikääntyvien aivoterveyteen, jota uni, aivoterveyden keskeinen peruspilari, suojaa.

Ikäpotentiaalia voidaan tehdä näkyväksi kuulemalla ja arvostamalla ikääntyvien elämänkokemusta, tunnistamalla ja ottamalla käyttöön heidän osaamispääomansa sekä tarkastelemalla esimerkiksi sitä, miten he ovat selviytyneet haastavista elämäntilanteista. Mahdollisista sairauksista huolimatta, jokaisella ikääntyvällä on ikäpotentiaalia. Ikäpotentiaalia voidaan kuitenkin vahvistaa aivojen hyvinvointia ja terveyttä vaalimalla.

Aivosairauksien ehkäisy tukee väestön tervettä vanhenemista ja aivosairauksien hyvä hoito sairastuneiden toimintakykyä ja heidän läheistensä hyvinvointia. Aivoterveyttä suojaavien tekijöiden, kuten hyvän unen, huomiointi puolestaan tukee jokaisen ikääntyvän aivoterveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä.

Unen merkitys aivoterveydelle korostuu ikääntyessä. Unen aikana aivot puhdistuvat kuona-aineista ja väärin laskostuneista proteiineista, joiden kertyminen on yhteydessä muistisairauksiin. Lisäksi uni mahdollistaa kehon ja mielen palautumisen. Uni tukee tiedonkäsittelytoimintoja, kuten muistitoimintoja, ja emotionaalista hyvinvointia. Unen aikana aivojen muistijäljet vahvistuvat, jolloin päivän tapahtumat ja opitut asiat tallentuvat pitkäkestoisempiin muisteihin. Toisaalta unien näkeminen mahdollistaa tunnepitoisten asioiden ja tapahtumien käsittelyn, mikä voi auttaa tunteiden säätelyssä.

Hyvä uni tarkoittaa riittävän pitkää ja laadukasta unta. Ikääntyminen itsessään vaikuttaa uneen ja myös ikääntymisen myötä yleistyvät vaivat ja sairaudet voivat häiritä unta. Lisäksi unihäiriöt, kuten uniapnea, yleistyvät. Silloin, kun omat keinot unen tukemiseen eivät riitä on syytä hakeutua lääkäriin. On tärkeää selvittää, onko unen haasteiden taustalla unihäiriötä, tai jotain muuta sairautta, jonka hyvä hoito voisi tukea unta.

Ennen lääkäriin hakeutumista kannattaa kuitenkin pyrkiä parantamaan unihygieniaa, eli miettimään, mitä itse voi tehdä unen hyväksi. Tällaisia keinoja ovat mm. säännöllinen uni- ja päivärytmi, päiväaikaisesta sopivasta aktiivisuudesta ja palautumisesta huolehtiminen, vuorokauden aikaan ja vireystilaan sopiva valaistus, alkoholin ja kahvin välttäminen illalla, sekä unta tukeva, hiljainen, viileä ja pimeä nukkumisympäristö.

Jokainen ikääntyvä ansaitsee mahdollisuuden hyvään uneen riippumatta aivoterveyden tilasta, toimintakyvystä tai asumisympäristöstä.  Uneen panostaminen tukee ikääntyvän aivoterveyttä, mielen hyvinvointia, voimavaroja ja toimintakykyä. Unella ja sen turvaamalla ikäpotentiaalilla on merkitystä myös yhteiskunnallisena voimavarana.

Uni on yksilön aivojen hyvinvoinnin ja yhteiskunnan aivopääoman peruspilari (11.3.2024)

Blogiteksti on kirjoitettu alun perin kansallisen aivoterveysohjelman ajankohtaisiin blogitekstiksi ja julkaistu siellä 11.3.2024. Ohessa linkki alkuperäiseen blogitekstiin. Blogitekstin kirjoittaja on Kaisa Hartikainen

Uni on aktiivinen tila, johon liittyy useita aivojen ja mielen huoltotoimintoja. Määrältään ja laadultaan riittävä uni turvaa hyvän päiväaikaisen vireystilan, tiedonkäsittelyn ja tunnesäätelyn. Riittämätön uni voi puolestaan altistaa sekä tapaturmille että aivosairauksille. Alentunut vireystila yhdistyneenä heikompaan tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen altistaa vaaratilanteille erityisesti liikenteessä. Toisaalta laadultaan tai määrältään heikko uni voi altistaa aivosairauksille, kun unenaikaiset huoltotoiminnot jäävät puutteellisiksi. Edelleen univajeeseen liittyvät aivojen toiminnanohjaustoimintojen haasteet eivät anna hyviä edellytyksiä terveysvalinnoille ja -teoille, kun itsesäätely on heikompaa. Tällöin kyky tehdä onnistuneita elintapamuutoksia sekä hillitä epäterveellisiä valintoja ja tekoja on myös heikentynyt.

Unella on aivojen puhdistumisen ja palautumisen lisäksi keskeisiä rooleja aivojen tiedonkäsittelyn ja tunnetoimintojen näkökulmasta. Unen aikana muistijäljet vahvistuvat. Myös päivän töissä kuormittuneet toiminnanohjaustoiminnot palautuvat unen aikana. Riittävä uni tukee hyvää tunnesäätelyä, kun taas univaje heikentää tunteiden ja mielialan säätelyä. Jopa yhden yön unettomuus lisää ärtyneisyyttä ja ahdistuneisuutta. Univaje heikentää myös tiedonkäsittelytoimintoja, tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta.

Unen laatu on tärkeämmässä roolissa kuin pituus, sillä rikkonainen uni heikentää tiedonkäsittelyä enemmän kuin lyhyt mutta laadukas uni. Unen tarve vaihtelee kuitenkin yksilöllisesti. Aivoterveyden näkökulmasta keskimäärin 7–8 tunnin uni kytkeytyy väestötasolla voimakkaimmin aivoterveyteen. Väestötasolla tätä pidempi uni voi liittyä joko heikkoon unen laatuun tai sairauksiin ja tiloihin, joihin liittyy lisääntynyttä unen tarvetta.

Laadukas, yhtenäinen ja määrältään riittävä uni suojaa aivojen biologisia ja psykologisia prosesseja, kuten aivojen rakennetta, kemiallista ympäristöä sekä tunne- ja tiedonkäsittelytoimintoja. Yksilön vastuulla on edistää unta unihygienian keinoin. Näitä keinoja ovat päiväaikaisesta palautumisesta huolehtiminen, rauhoittavat iltarutiinit, säännöllinen unirytmi, liiallisten ja myöhään nautittujen kofeiinipitoisten juomien välttäminen sekä älylaitteiden vieminen pois makuuhuoneesta. Jos hyvästä unihygieniasta huolimatta edelleen kärsii sellaisista unen ongelmista, jotka eivät rajaudu lyhytkestoiseen kuormittavaan elämäntilanteeseen, on syytä selvittää, voisiko taustalla olla jokin unihäiriö, esimerkiksi uniapnea. Unihäiriön hyvä hoito on keskeisessä roolissa aivoterveyden ja tiedonkäsittelytoimintojen suojaamisessa. Unihäiriön tehokas hoito tukee edelleen myös voimavaroja ja toiminnanohjausta, mikä puolestaan luo paremmat mahdollisuudet painonhallinnalle ja laajemminkin eri terveysvalinnoille.

Vastuu hyvästä unesta ei kuitenkaan rajaudu yksilöihin. Unelle ja palautumiselle otollisten ympäristöjen ja toimintakulttuurin edistäminen on yhteisöjen vastuulla.

Hyvä uni rakentaa koko yhteiskunnan tärkeintä pääomaa, aivoterveyttä ja aivojen hyvinvointia. Tämän pääoman rakentaminen edellyttää aivan uudenlaista unen arvotusta ja laajempaa näkemystä unesta yhteiskunnallisena voimavarana.

Lisätietoa blogitekstin kirjoittajasta: Kaisa Hartikainen on neurologian erikoislääkäri & professori, jolla on laaja asiantuntemus tiedonkäsittelyn, tunteiden ja käyttäytymisen taustalla olevista aivotoiminnoista ja niiden häiriöistä. Lisäksi hänellä on erityisosaamista käyttäytymisneurologiasta, neurologian osa-alueesta, jolla on vahvat juuret Yhdysvalloissa. Kaisa on toiminut useita vuosia eri yhdysvaltalaisissa yliopistoissa ja sairaaloissa mm. Kalifornian Yliopistossa, San Franciscossa ja Berkeleyssä perehtyen käyttäytymisneurologiaan.

Suomessa hän on toiminut neurologina ja akatemiatutkijana ja perustanut Suomen ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan käyttäytymisneurologian tutkimusyksikön. Kaisa on opettanut neurologiaa ja aivojen toimintaa sekä Yhdysvalloissa että Suomessa ja saanut kiitosta opetustaidoistaan mm. Tampereen lääketieteen kandidaattiseuran valitsemana vuoden luennoitsijana. (Lähde: https://professio.fi/people/kaisa-hartikainen/, viitattu 2.11.2024)

Loma, lomalta paluu – osa 2

Aiemmassa blogitekstissäni pohdiskelin lomaa, lomalta paluuta ja että veto on heti loman jälkeen poissa. Lupasin jatkaa seuraavassa blogitekstissä omista valinnoista menneelle kesän lomajaksolle ja havainnoista, mitä tein. Joten luvatusti tässä blogissa pienimuotoista itseanalyysia.

Sekä kesälomalla, että nyt syyslomalla uudelleen tein tietoisen päätöksen, että en suunnittele lomaani erityisemmin. Toki kesän loma sisälsi joitakin sovittuja asioita, kuten lapsen harrastukseen liittyvän nelipäiväisen turnauksen, jossa olin huoltajana, isäni puolen serkkutapaaminen, läheisen sairastelu, puolison sisaruksilleen pitämät juhlat talvella olleen syntymäpäivänsä tiimoilta. Muutoin päätin mennä päivä ja kunkin päivän vireystila kerrallaan.

Toisin sanoen tietoisesti pyrin kuuntelemaan sekä kesälomalla että syyslomalla omaa oloa, vireyttäni ja fiiliksiä sekä harjoittamaan itsemyötätuntoa. Vaikka mainitsemissani kesän tapahtumissa minulla oli erilaisia vastuita ja rooleja, niin asennoiduin niihin siten, että en ota niistä taakkaa vaan avoimin mielin yhdessä toisten kanssa ne hoidamme ja saamme asiat etenemään ilman stressiä ja kuormittumista.

Muiden kalenteroitujen asioiden osalta tämä ”leppoistaminen” onnistui, kun vastuita oli jaettu jo tapahtumien osalta ennakkoon ja ei itse tarvinnut kantaa kaikesta huolehtimisen raskasta taakkaa. Ainoastaan läheisen sairastelu ja siitä aiheutuva huoli oli sellainen, joka nosti stressitasoa, ja se on täysin ymmärrettävää. Asetin myös läheisen tilanteen etusijalle, että hänet saadaan kuntoon. Onneksi läheinen toipui ja olin kiitollinen siitä, että minulla oli aikaa hänelle.

Syyslomalla jatkoin kesän lomakaudella hyväksi havaittua itseni kuuntelemista. Vaikka mitään ei oltu suunniteltu, niin mukavasti erilaisia asioita soljui mukaan mukavalla ja luontevalla tavalla. Muistin myös antaa itselleni luvan nukkua pidempään. Muutaman asian olin sopinut hoidettavaksi, mutta vaikka ne takaraivossa hieman kolkuttelivat, en antanut tuon fiiliksen ottaa ylivaltaa. Asiat hoituivat, kun niille ilmeni sopiva tuokio. Voisin sanoa, että hyvä mieli kaiken kaikkiaan jäi kokeilustani. Ohessa koottuna havaitsemani opit itsestä.

Oppi 1. Kuuntele itseäsi.
Oppi 2. Jaa vastuuta.
Oppi 3. Omien voimavarojen puntarointi.
Oppi 3. Itsemyötätunto itseä kohtaan ja myötätunto toisia kohtaan on taito, jota voi harjoittaa.

Suosittelen lämpimästi tutustumaan tähän itsemyötätunnon ja myötätunnon teemaan. Tutustumisen voi vaikka aloittaa Terveyskirjastosta uutisartikkelista löytämääni kolmen askeleen avulla. Tutustu vinkkeihin ohessa ja linkin kautta pääset tutustumaan koko uutisartikkeliin.

Oheiset vinkit tulivat vastaan mainiosta uutisartikkelista, joka löytyy Duodecim Terveyskirjastosta: Itsemyötätunto ja myötätunto ovat tärkeitä taitoja tässä ajassa, julkaistu uutisena Terveyskirjastossa 10.4.2024. Kirjoittajat FM, työnohjaaja ja valmentaja Mari Juote ja sosiaalipsykologi, psykoterapeutti Leena Rasanen, viitattu 20.10.2024 https://www.terveyskirjasto.fi/uutiset/uux28255

Myötätuntoisen mielen ja asennoitumisen vahvistaminen voi tapahtua kolmen askeleen avulla.

  1. Lämpimän utelias ja tietoinen havainnointi auttaa huomaamaan, millaisia omat ajatukset ja tunteet ovat kussakin hetkessä, ja kuinka ne ovat jatkuvassa liikkeessä. Mieli voi jäädä vatvomaan tai vastustella hankalaa asiaa. Oman tilanteen ja olon tunnistaminen ja hyväksyminen on edellytys myötätuntoiselle asenteelle itseä kohtaan.
  2. Tämä askel muistuttaa inhimillisyydestä ja yhteisestä ihmisyydestä. Monet kokemukset ovat meille yhteisiä. Moni kokee jotain samankaltaista – en ole yksin. Tämän muistaminen antaa tarvittavaa mittakaavaa ja kannattelua tai lohtua. Esimerkiksi terveyden ja toimintakyvyn menetykseen ja moniin muihin vaikeisiin kokemuksiin voi liittyä häpeää ja muita negatiivissävytteisiä tunteita. Ne saavat usein aikaan sen, että ihminen käpertyy liiaksi omaan kokemukseensa. Myös surussa huomio kääntyy sisäänpäin.
  3. Itsemyötätunto luo tilaa lempeälle ja hyväksyvälle suhtautumiselle itseemme: mitä tarvitsen pitääkseni huolta itsestäni? Ystävällinen asennoituminen on aktiivista ja ymmärtäväistä itsestä välittämistä sekä hyvän toivomista itselle sen sijaan, että vaadimme liikaa, soimaamme tai kritisoimme itseämme.


Sari Summanen (MuM taidehallinto, AmO, artenomi AMK, Mindfulness-ohjaaja, muistijooga ohjaaja, Mielenterveyden ensiapu®1 – Mielenterveys elämäntaitona ohjaaja) työskentelee suunnittelijaopettajana Kuopion kansalaisopistossa. Opiskeli LAB-ammattikorkeakoulun aivoterveyden edistämisen erikoistumisopinnoissa 2022–2023. Hän on kiinnostunut aivoterveydestä, hyvinvoinnista, kulttuurista ja kehittämisestä.

”Kaiken takana on” aivot! (5.11.2023)

Alkuperäinen teksti kirjoitettu Nilsiän Joulu 2023 lehteen 5.11.2023

Arki sujuu ja muisti pelaa vai mitenkäs se nyt olikaan? Unohdanko asioita? Unohtamista tapahtuu ihan kaikenikäisillä. Se liittyy aivojemme ja muistimme mekaniikkaan. ”En opi enää uutta!” -väite taas ei pidä paikkaansa, sillä aivomme muovautuvat siihen, miten niitä käytetään. Tämä muovautuminen ei lopu koskaan eli aivot ovat oppivaiset koko elämänkaaremme ajan.
Pääsin tutustumaan kansallisen aivoterveysohjelman starttiin opintojeni kautta. Aivoliitto ry käynnisti kansallisen aivoterveysohjelman 2030 valmistelun lokakuussa 2021 yhteistyössä laajan asiantuntijajoukon kanssa. Ohjelma tarkastelee aivoterveyttä kolmen ikäryhmän toimintaympäristöjen kautta: lapset ja nuoret, työikäiset ja ikääntyvät. Ohjelma julkaistiin marraskuussa 2022 ja on toiminnassa vuoden 2029 vuoden loppuun. Tämä uusi kansallinen aivoterveysohjelma on ainutlaatuinen koko maailman mittakaavassa. Uusi näkökulma aivoterveyteen kattaa aivojen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn eli halutaan ohjata väestöä, toimijoita ja asiantuntijoita aivosairauksien ehkäisystä aivojen hyvinvoinnin lisäämiseen, koska ennaltaehkäisevillä toimilla, voi aivan jokainen vaikuttaa osaltaan.
Aivoterveys on Suomen yhteinen pääoma, myös sinun itsesi tärkein pääoma. Aivot säätelevät ihmisen koko kehon toimintaa. Aivot vastaavat käyttäytymisestämme, tunteistamme, tiedonkäsittelystämme sekä tämän kaiken säätelystä. ”Kaiken takana on”… ei nainen vaan aivot!
Aivot kaipaavat uusia virikkeitä, jotta hermoverkosto pysyy aktiivisena ja muodostaa uusia hermoyhteyksiä. Aivot ja hermoverkosto turtuvat rutiiniarkeen. Pitämällä myös aivot aktiivisena, pidät muistisi vireämpänä ja pysyt toimintakykyisempänä pidempään. Elämä on mielekästä ja merkityksellistä. Meillä on vain yksi elämä!
Itseäni muistin toiminta ja aivojen ihmeellisyys alkoi houkutella yli 13 vuotta sitten. Siitä lähtien olen kansalaisopistolla ensin Nilsiän kansalaisopistossa, sitten Koillis-Savon alueopistolla ja vuodesta 2013 alkaen Kuopion kansalaisopistolla saanut olla mukana kehittämässä ja opettamassa ”muistikouluja”. Nykyään ryhmät kulkevat ”Huolla aivot virkeiksi” -kursseina. Kursseja on tällä hetkellä startti, jatko ja tehtäväpaja jaottelulla. Tämä kaikki on juuri sitä ennaltaehkäisevää toimintaa. Olen myös saanut iloita lukuisten opiskelijoideni, kurssilaisten oivalluksista ja kiinnostuksen heräämisestä sekä pohdinnoista.
Teema on vienyt minut mennessään myös muulla tavoin. Lähdin työni ohella suorittamaan aivoterveyden edistämisen erikoistumisopintoja Lahden ammattikorkeakouluun. Opinnot kestivät vuoden verran ja sain ne valmiiksi lokakuun 6 kuluvaa vuotta. Olen edelleen valtavan kiinnostunut lisätiedosta mitä muistin toiminnasta ja aivojen toiminnasta voin vielä oppia. Opintoihin kuului tehdä kehittämistehtävä (lopputyö) ja laadin työpaikalleni Kuopion kansalaisopistolle kurssiaihion työikäisille kohdentuvaan kurssitarjontaan. Sisällön keskeiset teemat ovat kognitiivinen toimintakyky, stressin säätely ja palautuminen.
Jos kiinnostuit, niin tee Yle oppimisen sivuilla testi: Miten aivosi voivat? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/10/tee-testi-miten-aivosi-voivat
Toivotan sinulle Nilsiän Joulu 2023-lehden lukija aivoterveellistä joulua! Anna paras lahja itsellesi, muistillesi ja aivoillesi: Uskalla oppia uutta, ota mukaan terveelliset elämäntavat (monipuolinen ravinto, riittävä uni, liikunta, päihteettömyys) sekä haasta ja aktivoi aivojen sopivasti. Vältä liiallista stressiä.

Sari Summanen, suunnittelijaopettaja, Nilsiän osaston aluevastaava Kuopion kansalaisopisto, Aivoterveyden edistämisen asiantuntija