Loma, lomalta paluu – osa 2

Aiemmassa blogitekstissäni pohdiskelin lomaa, lomalta paluuta ja että veto on heti loman jälkeen poissa. Lupasin jatkaa seuraavassa blogitekstissä omista valinnoista menneelle kesän lomajaksolle ja havainnoista, mitä tein. Joten luvatusti tässä blogissa pienimuotoista itseanalyysia.

Sekä kesälomalla, että nyt syyslomalla uudelleen tein tietoisen päätöksen, että en suunnittele lomaani erityisemmin. Toki kesän loma sisälsi joitakin sovittuja asioita, kuten lapsen harrastukseen liittyvän nelipäiväisen turnauksen, jossa olin huoltajana, isäni puolen serkkutapaaminen, läheisen sairastelu, puolison sisaruksilleen pitämät juhlat talvella olleen syntymäpäivänsä tiimoilta. Muutoin päätin mennä päivä ja kunkin päivän vireystila kerrallaan.

Toisin sanoen tietoisesti pyrin kuuntelemaan sekä kesälomalla että syyslomalla omaa oloa, vireyttäni ja fiiliksiä sekä harjoittamaan itsemyötätuntoa. Vaikka mainitsemissani kesän tapahtumissa minulla oli erilaisia vastuita ja rooleja, niin asennoiduin niihin siten, että en ota niistä taakkaa vaan avoimin mielin yhdessä toisten kanssa ne hoidamme ja saamme asiat etenemään ilman stressiä ja kuormittumista.

Muiden kalenteroitujen asioiden osalta tämä ”leppoistaminen” onnistui, kun vastuita oli jaettu jo tapahtumien osalta ennakkoon ja ei itse tarvinnut kantaa kaikesta huolehtimisen raskasta taakkaa. Ainoastaan läheisen sairastelu ja siitä aiheutuva huoli oli sellainen, joka nosti stressitasoa, ja se on täysin ymmärrettävää. Asetin myös läheisen tilanteen etusijalle, että hänet saadaan kuntoon. Onneksi läheinen toipui ja olin kiitollinen siitä, että minulla oli aikaa hänelle.

Syyslomalla jatkoin kesän lomakaudella hyväksi havaittua itseni kuuntelemista. Vaikka mitään ei oltu suunniteltu, niin mukavasti erilaisia asioita soljui mukaan mukavalla ja luontevalla tavalla. Muistin myös antaa itselleni luvan nukkua pidempään. Muutaman asian olin sopinut hoidettavaksi, mutta vaikka ne takaraivossa hieman kolkuttelivat, en antanut tuon fiiliksen ottaa ylivaltaa. Asiat hoituivat, kun niille ilmeni sopiva tuokio. Voisin sanoa, että hyvä mieli kaiken kaikkiaan jäi kokeilustani. Ohessa koottuna havaitsemani opit itsestä.

Oppi 1. Kuuntele itseäsi.
Oppi 2. Jaa vastuuta.
Oppi 3. Omien voimavarojen puntarointi.
Oppi 3. Itsemyötätunto itseä kohtaan ja myötätunto toisia kohtaan on taito, jota voi harjoittaa.

Suosittelen lämpimästi tutustumaan tähän itsemyötätunnon ja myötätunnon teemaan. Tutustumisen voi vaikka aloittaa Terveyskirjastosta uutisartikkelista löytämääni kolmen askeleen avulla. Tutustu vinkkeihin ohessa ja linkin kautta pääset tutustumaan koko uutisartikkeliin.

Oheiset vinkit tulivat vastaan mainiosta uutisartikkelista, joka löytyy Duodecim Terveyskirjastosta: Itsemyötätunto ja myötätunto ovat tärkeitä taitoja tässä ajassa, julkaistu uutisena Terveyskirjastossa 10.4.2024. Kirjoittajat FM, työnohjaaja ja valmentaja Mari Juote ja sosiaalipsykologi, psykoterapeutti Leena Rasanen, viitattu 20.10.2024 https://www.terveyskirjasto.fi/uutiset/uux28255

Myötätuntoisen mielen ja asennoitumisen vahvistaminen voi tapahtua kolmen askeleen avulla.

  1. Lämpimän utelias ja tietoinen havainnointi auttaa huomaamaan, millaisia omat ajatukset ja tunteet ovat kussakin hetkessä, ja kuinka ne ovat jatkuvassa liikkeessä. Mieli voi jäädä vatvomaan tai vastustella hankalaa asiaa. Oman tilanteen ja olon tunnistaminen ja hyväksyminen on edellytys myötätuntoiselle asenteelle itseä kohtaan.
  2. Tämä askel muistuttaa inhimillisyydestä ja yhteisestä ihmisyydestä. Monet kokemukset ovat meille yhteisiä. Moni kokee jotain samankaltaista – en ole yksin. Tämän muistaminen antaa tarvittavaa mittakaavaa ja kannattelua tai lohtua. Esimerkiksi terveyden ja toimintakyvyn menetykseen ja moniin muihin vaikeisiin kokemuksiin voi liittyä häpeää ja muita negatiivissävytteisiä tunteita. Ne saavat usein aikaan sen, että ihminen käpertyy liiaksi omaan kokemukseensa. Myös surussa huomio kääntyy sisäänpäin.
  3. Itsemyötätunto luo tilaa lempeälle ja hyväksyvälle suhtautumiselle itseemme: mitä tarvitsen pitääkseni huolta itsestäni? Ystävällinen asennoituminen on aktiivista ja ymmärtäväistä itsestä välittämistä sekä hyvän toivomista itselle sen sijaan, että vaadimme liikaa, soimaamme tai kritisoimme itseämme.


Sari Summanen (MuM taidehallinto, AmO, artenomi AMK, Mindfulness-ohjaaja, muistijooga ohjaaja, Mielenterveyden ensiapu®1 – Mielenterveys elämäntaitona ohjaaja) työskentelee suunnittelijaopettajana Kuopion kansalaisopistossa. Opiskeli LAB-ammattikorkeakoulun aivoterveyden edistämisen erikoistumisopinnoissa 2022–2023. Hän on kiinnostunut aivoterveydestä, hyvinvoinnista, kulttuurista ja kehittämisestä.

Loma, lomalta paluu ja veto poissa

Tuntuuko otsikko tutulta? Lomaa odotetaan paljon. Siihen asetetaan usein paljon odotuksia, ehkä liikaakin. Useammalla väestöstä on pisimmät lomat pidetty kesän aikana ja töihin on palattu. Osa kuitenkin saattaa kokea stressiä loman loppuessa ja kerätä itselleen siitä turhaa kuomaa mm. muistanko salasanat, muistanko sen tämän ja tuon. Joillakin ensimmäinen työpäivä tai työviikko ja tuntuu, että loman palautuminen on poispyyhitty. Mitä voi tehdä?

Koska me kaikki olemme yksilöitä, niin jokaiselle löytyy omia sopivia keinoja helpottaa tuota yllä kuvattua tilannetta. Havainto lomalla saadun palautumisen poispyyhkiytymisestä nopeasti töihin palattua on hyvä pysähdyksen hetki. Niin erikoiselta kuin tämä saattaa tuntua, silloin on hyvä ottaa itselle tilaa ja ”happea”.  Vaikka ihan pieni hetki ulkoilmassa ilman mitään mietteitä tai tuokio pysähtymiselle ja hengitysharjoitteille. Kun itselle antaa luvan pienelle mikrotauolle, niin se jäsentää ajatuksia ja omaa tekemistä.

Lomalta paluun jälkeen on työt hyvä palastella, jos mahdollista. Myös ennen lomaa tehty ennakoiva valmistelu, jos se on mahdollista voi auttaa. Mikäli töissä odottaa joku selkeä tehtävä, johon tarttua, niin sen tuella on sujuvampi päästä työn arkeen mukaan. Hyvällä unirytmillä tuet omaa hyvinvointia. Lomalla unirytmi on saattanut olla erilainen, joten ennen töihin paluuta unirytmiä voisi alkaa hivuttaa kohti työarjen unirytmiä. Jatkan seuraavassa blogitekstissä omista valinnoista menneelle kesän lomajaksolle ja havainnoista, mitä tein. Ohessa muutamia vinkkejä, joita löysin tämän blogitekstini oheen Terveystalon asiantuntijoilta heidän sivustoltaan.

5 vinkkiä töihin paluuseen sivustolta Terveystalo:

  1. Asennoidu positiivisesti. Niin simppeliltä kuin se kuulostaakin, töihin palaaminen muuttuu mukavammaksi, kun siihen suhtautuu myönteisesti.  
  2. Katso unirytmi kuntoon ennen töiden alkua. Jos päivärytmisi on lomalla kovin erilainen kuin arkena, saattavat nukkumaanmenoajat vaatia justeeraamista. Rytmiä kannattaa alkaa hivuttaa kohdilleen muutamaa päivää ennen loman loppua, niin olo on virkeämpi töiden alkaessa.
  3. Aloita tehokkaasti. Hitaasti aloittaminen ei tee töihin palaamisesta helpompaa. Kannattaa hypätä rohkeasti suoraan haastavien tehtävien kimppuun, jotta töiden kanssa pääsee heti vauhtiin. Salasanojen ja tehtävien asioiden muistiin merkitseminen helpottaa töiden pariin palaamista.
  4. Vaihda kuulumisia työkavereiden kanssa. Rento kuulumisten vaihtaminen auttaa virittäytymään työkavereiden kanssa samalle aaltopituudelle. Yhteinen innostus luo ryhmähenkeä ja helpottaa tiiminä työskentelyä.
  5. Jaksota lomat. Koko vuoden rentoutumista ei kannata jättää yhden kortin varaan. Jaksota lomat mahdollisuuksien mukaan niin, että voit pitää pidemmän yhtäjaksoisen loman lisäksi esimerkiksi muutaman pitkän viikonlopun vapaata. Silloin loman palauttava vaikutus on suurimmillaan, eikä lomalle lähdöstä ja töihin palaamisesta tule liian isoa asiaa.

Lataa huoneentauluksi pdf-muodossa Terveystalon sivuilta

Sari Summanen (MuM taidehallinto, AmO, artenomi AMK, mindfulness-ohjaaja, muistijooga ohjaaja, Mielenterveyden ensiapu®1 – Mielenterveys elämäntaitona ohjaaja) työskentelee suunnittelijaopettajana Kuopion kansalaisopistossa. Opiskeli LAB-ammattikorkeakoulun aivoterveyden edistämisen erikoistumisopinnoissa 2022–2023. Hän on kiinnostunut aivoterveydestä, hyvinvoinnista, kulttuurista ja kehittämisestä.

Työelämä ja arki haastavat kognitiivista toimintakykyä (3.11.2023)

Blogiartikkelini, joka on kirjoitettu yhdessä LABin hyvinvointiyksikön lehtoreiden Päivi Kousa ja Sari Soutukorva kanssa ja on julkaistu LAB Focus -blogissa 3.11.2023 kategoriassa healthosallisuus, työelämä ja turvallinen arki

Työelämä ja arki haastavat kognitiivista toimintakykyä
https://blogit.lab.fi/labfocus/tyoelama-ja-arki-haastavat-kognitiivista-toimintakykya/

Kirjoittajat

Sari Summanen (MuM taidehallinto, AmO, artenomi AMK, mindfulness-ohjaaja, muistijoogaohjaaja) työskentelee suunnittelijaopettajana Kuopion kansalaisopistossa. Hän opiskeli LAB-ammattikorkeakoulun aivoterveyden edistämisen erikoistumisopinnoissa 2022–2023. Hän on kiinnostunut aivoterveydestä, hyvinvoinnista, kulttuurista ja kehittämisestä.

Päivi Kousa (th YAMK, AmO, tth) työskentelee LABin hyvinvointiyksikössä lehtorina ja toimii aivoterveyden edistäminen -erikoistumiskoulutuksen toisena vastuuopettajana. Hänen mielenkiintonsa kohteena on aivoterveys, työkyvyn tuki ja työhyvinvointi.

Sari Soutukorva (TtM, AmO, ft) työskentelee LABin hyvinvointiyksikössä lehtorina ja on aivoterveyden edistäminen -erikoistumiskoulutuksen 2022–2023 toinen vastuuopettaja. Hän on kiinnostunut työelämän tutkimisesta ja kehittämisestä aivoterveyden edistämisen näkökulmasta.