Armollisuuden ja itsensä kuuntelun vuosi

Meidän on hyvin helppoa unohtaa armollisuus itseä kohtaan. Miksi näin on? Arjessa ja töissä ajaudumme helposti suorittamisen karuselliin. Toki suorittaminen on edellytys, että saamme jotain aikaan, mutta kokonaisuuden tulee olla hallinnassa, jotta sekä arki että työelämä täydentävät toisiaan ja henkilö jaksaa myös olla vireä työpäivän jälkeen arjessaan. Jos työpäivän jälkeen virta ja veto ovat tyystin lopussa on hyvä havahtua tuohon olotilaan. Pysähtyä kuuntelemaan itseä ja tuota olotilaa sekä sallia itselle hetki armollisuudelle itseä kohtaan. Ihan joka päivä ei tarvitse olla 100 % suoritus työssä ja arjessa. Pysähdy kuuntelemaan ja havainnoimaan omia voimavarojasi.

Taustalla olevaan suorittamisen karuselliin liittyen on viime aikoina nostettu esille myös työpäivänaikainen palautuminen. Tämän vuoksi poimin tämän blogin oheen vinkkeinä pari tuoretta teosta kyseiseen teemaan liittyen.

Anniina Virtanen julkaisi syksyllä 2024 teoksen Tunne työminäsi. Näin löydät yksilöllisiä tapoja jaksaa ja kukoistaa. Teoksessa pureudutaan työhyvinvoinnin yksilöllisyyteen. Mikä toimii toisella ei välttämättä toimi itsellä. Lisätietoa teoksesta löytyy Tuuma-kustannuksen sivuilta. Tämä teos on omalla alkuvuoden 2025 lukulistalla ensimmäisenä.

Odotan mielenkiinnolla Mona Moisalan uutta kirjaa Tyhmä työelämä – kuinka pelastaa ajatustyöläisen aivot (Otava, 2025), joka julkaistaan 1.1.2025. Sen aion ottaa omalle lukulistalle. Lisätietoa teoksesta löytyy Otavan sivuilta. Moisalan mukaan muun muassa ” Aivot eivät kykene keskittymään täyttä kahdeksan tunnin työpäivää ja sen jälkeen vaihtamaan vapaalle. Suorituskyky aaltoilee pitkin päivää, jolloin palautumishetkiä tarvitaan myös työpäivän lomaan.”

Pysähdy joskus aika ajoin hetkeksi seuraavien havaintojen äärelle:

  1. Olen tässä ja nyt. Olen tässä hetkessä läsnä.
  2. Pysähdyn ja hengitän ennen kuin teen tietoisen valinnan suuntaa tai toiseen. (Pois automaattiohjauksesta)
  3. Pysähdyn aistieni tuomien signaalien äärelle.
  4. Hyväksyn, että nyt on näin.
  5. Pysähdyn ajatuksieni äärelle. Mietinkö tai analysoinko liikaa?
  6. Muistan itsemyötätunnon ja ystävällisyyden itseä kohtaan.

    Toivotan sinulle hyvää uutta vuotta 2025! Ole lempeä itsellesi.

Sari Summanen (MuM taidehallinto, AmO, artenomi AMK, mindfulness-ohjaaja, muistijooga ohjaaja, Mielenterveyden ensiapu®1 – Mielenterveys elämäntaitona ohjaaja) työskentelee suunnittelijaopettajana Kuopion kansalaisopistossa. Opiskeli LAB-ammattikorkeakoulun aivoterveyden edistämisen erikoistumisopinnoissa 2022–2023. Hän on kiinnostunut aivoterveydestä, hyvinvoinnista, kulttuurista ja kehittämisestä.

Uni suojaa ikäpotentiaalia (16.10.2024)

Blogiteksti on kirjoitettu alun perin kansallisen aivoterveysohjelman ajankohtaisiin teemoihin blogitekstinä ja julkaistu siellä 16.10.2024. Ohessa linkki alkuperäiseen blogitekstiin. Blogitekstin kirjoittajat ovat:
Kaisa Hartikainen, neurologian erikoislääkäri, dosentti, johtava asiantuntija, Kansallinen aivoterveysohjelma
Sirkkaliisa Heimonen, psykologian tohtori, sairaanhoitaja, varatoiminnanjohtaja, Ikäinstituutti
Teemu Paajanen, psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi, johtava psykologi, Työterveyslaitos

Ikääntyvät ovat yhä suurempi väestön osa. Onnistunut vanheneminen tarjoaa monia mahdollisuuksia sekä yksilöille, heidän läheisilleen, että yhteiskunnalle. Ikääntyvien tiedot ja taidot sekä niihin linkittyvät inhimilliset ja yhteiskunnalliset voimavarat tiivistyvät uuteen termiin, ikäpotentiaaliin. Ikäpotentiaali kytkeytyy vahvasti ikääntyvien aivoterveyteen, jota uni, aivoterveyden keskeinen peruspilari, suojaa.

Ikäpotentiaalia voidaan tehdä näkyväksi kuulemalla ja arvostamalla ikääntyvien elämänkokemusta, tunnistamalla ja ottamalla käyttöön heidän osaamispääomansa sekä tarkastelemalla esimerkiksi sitä, miten he ovat selviytyneet haastavista elämäntilanteista. Mahdollisista sairauksista huolimatta, jokaisella ikääntyvällä on ikäpotentiaalia. Ikäpotentiaalia voidaan kuitenkin vahvistaa aivojen hyvinvointia ja terveyttä vaalimalla.

Aivosairauksien ehkäisy tukee väestön tervettä vanhenemista ja aivosairauksien hyvä hoito sairastuneiden toimintakykyä ja heidän läheistensä hyvinvointia. Aivoterveyttä suojaavien tekijöiden, kuten hyvän unen, huomiointi puolestaan tukee jokaisen ikääntyvän aivoterveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä.

Unen merkitys aivoterveydelle korostuu ikääntyessä. Unen aikana aivot puhdistuvat kuona-aineista ja väärin laskostuneista proteiineista, joiden kertyminen on yhteydessä muistisairauksiin. Lisäksi uni mahdollistaa kehon ja mielen palautumisen. Uni tukee tiedonkäsittelytoimintoja, kuten muistitoimintoja, ja emotionaalista hyvinvointia. Unen aikana aivojen muistijäljet vahvistuvat, jolloin päivän tapahtumat ja opitut asiat tallentuvat pitkäkestoisempiin muisteihin. Toisaalta unien näkeminen mahdollistaa tunnepitoisten asioiden ja tapahtumien käsittelyn, mikä voi auttaa tunteiden säätelyssä.

Hyvä uni tarkoittaa riittävän pitkää ja laadukasta unta. Ikääntyminen itsessään vaikuttaa uneen ja myös ikääntymisen myötä yleistyvät vaivat ja sairaudet voivat häiritä unta. Lisäksi unihäiriöt, kuten uniapnea, yleistyvät. Silloin, kun omat keinot unen tukemiseen eivät riitä on syytä hakeutua lääkäriin. On tärkeää selvittää, onko unen haasteiden taustalla unihäiriötä, tai jotain muuta sairautta, jonka hyvä hoito voisi tukea unta.

Ennen lääkäriin hakeutumista kannattaa kuitenkin pyrkiä parantamaan unihygieniaa, eli miettimään, mitä itse voi tehdä unen hyväksi. Tällaisia keinoja ovat mm. säännöllinen uni- ja päivärytmi, päiväaikaisesta sopivasta aktiivisuudesta ja palautumisesta huolehtiminen, vuorokauden aikaan ja vireystilaan sopiva valaistus, alkoholin ja kahvin välttäminen illalla, sekä unta tukeva, hiljainen, viileä ja pimeä nukkumisympäristö.

Jokainen ikääntyvä ansaitsee mahdollisuuden hyvään uneen riippumatta aivoterveyden tilasta, toimintakyvystä tai asumisympäristöstä.  Uneen panostaminen tukee ikääntyvän aivoterveyttä, mielen hyvinvointia, voimavaroja ja toimintakykyä. Unella ja sen turvaamalla ikäpotentiaalilla on merkitystä myös yhteiskunnallisena voimavarana.

Loma, lomalta paluu – osa 2

Aiemmassa blogitekstissäni pohdiskelin lomaa, lomalta paluuta ja että veto on heti loman jälkeen poissa. Lupasin jatkaa seuraavassa blogitekstissä omista valinnoista menneelle kesän lomajaksolle ja havainnoista, mitä tein. Joten luvatusti tässä blogissa pienimuotoista itseanalyysia.

Sekä kesälomalla, että nyt syyslomalla uudelleen tein tietoisen päätöksen, että en suunnittele lomaani erityisemmin. Toki kesän loma sisälsi joitakin sovittuja asioita, kuten lapsen harrastukseen liittyvän nelipäiväisen turnauksen, jossa olin huoltajana, isäni puolen serkkutapaaminen, läheisen sairastelu, puolison sisaruksilleen pitämät juhlat talvella olleen syntymäpäivänsä tiimoilta. Muutoin päätin mennä päivä ja kunkin päivän vireystila kerrallaan.

Toisin sanoen tietoisesti pyrin kuuntelemaan sekä kesälomalla että syyslomalla omaa oloa, vireyttäni ja fiiliksiä sekä harjoittamaan itsemyötätuntoa. Vaikka mainitsemissani kesän tapahtumissa minulla oli erilaisia vastuita ja rooleja, niin asennoiduin niihin siten, että en ota niistä taakkaa vaan avoimin mielin yhdessä toisten kanssa ne hoidamme ja saamme asiat etenemään ilman stressiä ja kuormittumista.

Muiden kalenteroitujen asioiden osalta tämä ”leppoistaminen” onnistui, kun vastuita oli jaettu jo tapahtumien osalta ennakkoon ja ei itse tarvinnut kantaa kaikesta huolehtimisen raskasta taakkaa. Ainoastaan läheisen sairastelu ja siitä aiheutuva huoli oli sellainen, joka nosti stressitasoa, ja se on täysin ymmärrettävää. Asetin myös läheisen tilanteen etusijalle, että hänet saadaan kuntoon. Onneksi läheinen toipui ja olin kiitollinen siitä, että minulla oli aikaa hänelle.

Syyslomalla jatkoin kesän lomakaudella hyväksi havaittua itseni kuuntelemista. Vaikka mitään ei oltu suunniteltu, niin mukavasti erilaisia asioita soljui mukaan mukavalla ja luontevalla tavalla. Muistin myös antaa itselleni luvan nukkua pidempään. Muutaman asian olin sopinut hoidettavaksi, mutta vaikka ne takaraivossa hieman kolkuttelivat, en antanut tuon fiiliksen ottaa ylivaltaa. Asiat hoituivat, kun niille ilmeni sopiva tuokio. Voisin sanoa, että hyvä mieli kaiken kaikkiaan jäi kokeilustani. Ohessa koottuna havaitsemani opit itsestä.

Oppi 1. Kuuntele itseäsi.
Oppi 2. Jaa vastuuta.
Oppi 3. Omien voimavarojen puntarointi.
Oppi 3. Itsemyötätunto itseä kohtaan ja myötätunto toisia kohtaan on taito, jota voi harjoittaa.

Suosittelen lämpimästi tutustumaan tähän itsemyötätunnon ja myötätunnon teemaan. Tutustumisen voi vaikka aloittaa Terveyskirjastosta uutisartikkelista löytämääni kolmen askeleen avulla. Tutustu vinkkeihin ohessa ja linkin kautta pääset tutustumaan koko uutisartikkeliin.

Oheiset vinkit tulivat vastaan mainiosta uutisartikkelista, joka löytyy Duodecim Terveyskirjastosta: Itsemyötätunto ja myötätunto ovat tärkeitä taitoja tässä ajassa, julkaistu uutisena Terveyskirjastossa 10.4.2024. Kirjoittajat FM, työnohjaaja ja valmentaja Mari Juote ja sosiaalipsykologi, psykoterapeutti Leena Rasanen, viitattu 20.10.2024 https://www.terveyskirjasto.fi/uutiset/uux28255

Myötätuntoisen mielen ja asennoitumisen vahvistaminen voi tapahtua kolmen askeleen avulla.

  1. Lämpimän utelias ja tietoinen havainnointi auttaa huomaamaan, millaisia omat ajatukset ja tunteet ovat kussakin hetkessä, ja kuinka ne ovat jatkuvassa liikkeessä. Mieli voi jäädä vatvomaan tai vastustella hankalaa asiaa. Oman tilanteen ja olon tunnistaminen ja hyväksyminen on edellytys myötätuntoiselle asenteelle itseä kohtaan.
  2. Tämä askel muistuttaa inhimillisyydestä ja yhteisestä ihmisyydestä. Monet kokemukset ovat meille yhteisiä. Moni kokee jotain samankaltaista – en ole yksin. Tämän muistaminen antaa tarvittavaa mittakaavaa ja kannattelua tai lohtua. Esimerkiksi terveyden ja toimintakyvyn menetykseen ja moniin muihin vaikeisiin kokemuksiin voi liittyä häpeää ja muita negatiivissävytteisiä tunteita. Ne saavat usein aikaan sen, että ihminen käpertyy liiaksi omaan kokemukseensa. Myös surussa huomio kääntyy sisäänpäin.
  3. Itsemyötätunto luo tilaa lempeälle ja hyväksyvälle suhtautumiselle itseemme: mitä tarvitsen pitääkseni huolta itsestäni? Ystävällinen asennoituminen on aktiivista ja ymmärtäväistä itsestä välittämistä sekä hyvän toivomista itselle sen sijaan, että vaadimme liikaa, soimaamme tai kritisoimme itseämme.


Sari Summanen (MuM taidehallinto, AmO, artenomi AMK, Mindfulness-ohjaaja, muistijooga ohjaaja, Mielenterveyden ensiapu®1 – Mielenterveys elämäntaitona ohjaaja) työskentelee suunnittelijaopettajana Kuopion kansalaisopistossa. Opiskeli LAB-ammattikorkeakoulun aivoterveyden edistämisen erikoistumisopinnoissa 2022–2023. Hän on kiinnostunut aivoterveydestä, hyvinvoinnista, kulttuurista ja kehittämisestä.

Loma, lomalta paluu ja veto poissa

Tuntuuko otsikko tutulta? Lomaa odotetaan paljon. Siihen asetetaan usein paljon odotuksia, ehkä liikaakin. Useammalla väestöstä on pisimmät lomat pidetty kesän aikana ja töihin on palattu. Osa kuitenkin saattaa kokea stressiä loman loppuessa ja kerätä itselleen siitä turhaa kuomaa mm. muistanko salasanat, muistanko sen tämän ja tuon. Joillakin ensimmäinen työpäivä tai työviikko ja tuntuu, että loman palautuminen on poispyyhitty. Mitä voi tehdä?

Koska me kaikki olemme yksilöitä, niin jokaiselle löytyy omia sopivia keinoja helpottaa tuota yllä kuvattua tilannetta. Havainto lomalla saadun palautumisen poispyyhkiytymisestä nopeasti töihin palattua on hyvä pysähdyksen hetki. Niin erikoiselta kuin tämä saattaa tuntua, silloin on hyvä ottaa itselle tilaa ja ”happea”.  Vaikka ihan pieni hetki ulkoilmassa ilman mitään mietteitä tai tuokio pysähtymiselle ja hengitysharjoitteille. Kun itselle antaa luvan pienelle mikrotauolle, niin se jäsentää ajatuksia ja omaa tekemistä.

Lomalta paluun jälkeen on työt hyvä palastella, jos mahdollista. Myös ennen lomaa tehty ennakoiva valmistelu, jos se on mahdollista voi auttaa. Mikäli töissä odottaa joku selkeä tehtävä, johon tarttua, niin sen tuella on sujuvampi päästä työn arkeen mukaan. Hyvällä unirytmillä tuet omaa hyvinvointia. Lomalla unirytmi on saattanut olla erilainen, joten ennen töihin paluuta unirytmiä voisi alkaa hivuttaa kohti työarjen unirytmiä. Jatkan seuraavassa blogitekstissä omista valinnoista menneelle kesän lomajaksolle ja havainnoista, mitä tein. Ohessa muutamia vinkkejä, joita löysin tämän blogitekstini oheen Terveystalon asiantuntijoilta heidän sivustoltaan.

5 vinkkiä töihin paluuseen sivustolta Terveystalo:

  1. Asennoidu positiivisesti. Niin simppeliltä kuin se kuulostaakin, töihin palaaminen muuttuu mukavammaksi, kun siihen suhtautuu myönteisesti.  
  2. Katso unirytmi kuntoon ennen töiden alkua. Jos päivärytmisi on lomalla kovin erilainen kuin arkena, saattavat nukkumaanmenoajat vaatia justeeraamista. Rytmiä kannattaa alkaa hivuttaa kohdilleen muutamaa päivää ennen loman loppua, niin olo on virkeämpi töiden alkaessa.
  3. Aloita tehokkaasti. Hitaasti aloittaminen ei tee töihin palaamisesta helpompaa. Kannattaa hypätä rohkeasti suoraan haastavien tehtävien kimppuun, jotta töiden kanssa pääsee heti vauhtiin. Salasanojen ja tehtävien asioiden muistiin merkitseminen helpottaa töiden pariin palaamista.
  4. Vaihda kuulumisia työkavereiden kanssa. Rento kuulumisten vaihtaminen auttaa virittäytymään työkavereiden kanssa samalle aaltopituudelle. Yhteinen innostus luo ryhmähenkeä ja helpottaa tiiminä työskentelyä.
  5. Jaksota lomat. Koko vuoden rentoutumista ei kannata jättää yhden kortin varaan. Jaksota lomat mahdollisuuksien mukaan niin, että voit pitää pidemmän yhtäjaksoisen loman lisäksi esimerkiksi muutaman pitkän viikonlopun vapaata. Silloin loman palauttava vaikutus on suurimmillaan, eikä lomalle lähdöstä ja töihin palaamisesta tule liian isoa asiaa.

Lataa huoneentauluksi pdf-muodossa Terveystalon sivuilta

Sari Summanen (MuM taidehallinto, AmO, artenomi AMK, mindfulness-ohjaaja, muistijooga ohjaaja, Mielenterveyden ensiapu®1 – Mielenterveys elämäntaitona ohjaaja) työskentelee suunnittelijaopettajana Kuopion kansalaisopistossa. Opiskeli LAB-ammattikorkeakoulun aivoterveyden edistämisen erikoistumisopinnoissa 2022–2023. Hän on kiinnostunut aivoterveydestä, hyvinvoinnista, kulttuurista ja kehittämisestä.